Miniunisieppari

Viikonloppuna on kaverin kolmekymppiset, joten lahjan pohtiminen on taas ollut tapetilla. Siitä tuli mieleeni viime vuoden puolella 30 vuotta nuoremmalle tapaukselle hankkimani, tai ennemminkin, tekemäni lahja, joka periaatteessa toimisi ihan minkä ikäiselle synttärisankarille tahansa. Unisieppari - ja tässä tapauksessa tuollainen miniversio, koska lahjan saajakin oli vain muutaman kuukauden ikäinen. Tuollaisen väsääminen on todella helppoa (ohjeet isompaan versioon löydät tästä postauksesta) ja käytettävissä väreissä ja materiaaleissa vain taivas on rajana. 

Tämän unisiepparin saaja oli siis pieni tyttö, ja koska äidin lemppariväri sattuu olemaan turkoosi, oli myös suurin osa kaikista vauvan tarvikkeista vaunuja myöten valittu tätä väriä myötäillen. Mielestäni unisiepparissa tuollainen vaalea väri on jotenkin kaikista rauhoittavin, mutta persoonallisuutta toin siihen turkoosilla verkolla ja tyttömäisyyttä vaaleanpunaisilla helmillä. Ystäväni kesäisillä vauvakutsuilla tulevalle äidille koottiin rannekoru, johon jokainen vieras toi helmen ja sitä pujottaessa kertoi äidille ja tulevalle vauvalle terveisensä. Halusin oman helmeni olevan hieman erikoisempi, joten päädyin tuollaiseen 'timanttiseen' versioon ja koska niitä sattui olemaan pakkauksessa kaksi, nyt sille toiselle tuli sitten erittäin onnistunutta käyttöä. Samainen blingi löytyy nyt sitten sekä äidille kootusta rannekorusta, että vauvan unisiepparista.






Ja kuten kuvista näkyy, siepparin paketoin vaaleanturkoosiin rasiaan vaaleanpunaisen silkkipaperin kera, ja laatikon kanteen koristelin kohokuvioinnilla lapsen nimen sekä (epämääräisen näköiset) vauvan jalanjäljet... ja loppusilaus tietenkin vaaleanpunaisella lahjanauhalla, olihan kyseessä kuitenkin tyttövauva.

Kaikkien näiden vuosien jälkeenkin olen edelleen ehdottomasti sitä mieltä, että omatekemä on aina omatekemä :) Kivoja lahjoja on kyllä varmasti kaupat täynnä, mutta jos mennään pienellä budjetilla, on tällainen askartelu aina kannattavaa. Itseltä löytyi kaikki tarvikkeet kotoa lahjalaatikkoa myöten, sillä olen jo liiankin kuuluisa tavastani pitää tallessa kaikki mahdollinen tulevaisuuden askarteluun sopiva... silkkipaperit taisi olla jostain VS:n ostoskasseista ja laatikko tullut jonkun blogilahjuksen mukana. Ja loput asiat on kaivettu jostain askartelulaatikkojen uumenista. Mutta niin, sellainen lahja se. Nyt sitten takaisin miettimään sitä lahjaa tällaiselle 30 vuotta vanhemmalle... aina yhtä vaikeaa.

Palataan! :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pientä pintaremonttia - DIY keittiökaappien maalaus.

DIY: ikkunalautojen uudistus

DIY - Fanett-pinnatuolin entisöinti