Macbook Air - it's a trap.

Tätä on tässä nyt väännetty ja käännetty viimeiset päivät ja siihenhän se kamelin selkä sitten viimein katkesi, ettei tuo vanha kone enää lähtenyt päälle lainkaan. Mutta minkäs teet, kun kaikki oheislaitteet, apple tv:stä dvd-soittimeen on vain kyseistä merkkiä tukevia, niin ei sitä oikein vaihtamaankaan...


Ja niinhän siinä sitten kävi, että eilen vei tie verkkokauppaan, kun koneella tehtävää asiaa kasaantui hetkessä niin hirveä määrä, ettei ilman vain yksinkertaisesti pärjää. Tietenkin superpaljon olisi tehnyt mieli sitä uusinta macbookia ihanalla kultaisella sävyllä, mutta realiteetit iski vastaan ja kovaa. 

Siksi mentiin siis sillä edullisimmalla mahdollisella, eli macbook airilla ja tällä kertaa 11" -kokoluokassa. Joskin tuo uusi Macbook olisi myös ollut vain 12" -kokoinen, eli pienuus ei sinäänsä haitannut yhtään - parempi vaan. Nyt on kuitenkin kaikki gradut sun muut suuret työt kirjoiteltu alta pois ja kone on hyvä olla lähinnä vain mahdollisimman kätevä ja hyvin mukana kulkeva tarpeen tullen. Padeja en ole koskaan nähnyt omaan käyttööni tarpeellisina, koska kirjoitan paljon, ja muutenkin kaipaan läppäri käyttömukavuutta.



Kyllähän sitä pistää miettimään, että mitä tuo vanha kone nyt reilu neljän vuoden käytön jälkeen jo hajosi, mutta toisaalta niin siinä nyt vaan kävi. Kuitenkin väitän, että parhaiten tuo vanha macbook air on tähän astisista koneistani pelittänyt, kunnes se lopullinen romahdus tuli. Ja ulkoisestihan se lähinnä menikin. En vain jotenkin kokenut enää viisaaksi laittaa vanhaan koneeseen paria sataa akunvaihtoon (tämä siis viimeisin ongelma), vajaa satasta uuteen laturiin (tämä toiseksi viimeisin ongelma), ja sitten jos olisi halunnut näppäimistön ja näytön korjauttaa, niin kyllä se uuden koneen hintaan olisi korjaus kivunnut, ja paljon ylikin. Niin typerää, mutta totta.

Ja silti piti ostaa se mac. No niin piti. Yritän vahvasti uskoa, että tälle uudelle koneelle on luvassa ainakin hieman pidempi elämä, jos sitä ei liikaa kuljeteta pyörän korissa mukulakivikatuja päivittäisiä koulumatkoja, tai vedetä matkalaukussa ympäriinsä, saati sitten pakata kaikkien villapaitojen väliin siihen isoon matkalaukkuun, joka nyt joutuu aina kolhuille oli kyseessä mikä reissu tahansa. Niinhän ne macin liikkeessä aikaisemminkin totesi, että kyllä nyt on viat pääosin sellaisia ns. "itseaiheutettuja"... Yritän välttää niitä viimeiseen asti tämän uuden kanssa. Lupaus.





Ja mikä hölmöintä, en kyllä tunne tätä konetta edes niiiin uudeksi, koska se tuntuu sisällöltään ihan samalta kuin vanha. Laitoin koneeseen viimeisimmän varmuuskopion ja juuri mikään ei muuttunut. Tai onhan sekin nyt jotain, ettei enään tarvitse arvuutella mitä siellä ruudun vasemmassa reunassa oikein lukeekaan ja voi ihan vapaasti kirjoittaa koneella sellaisessa löhöasennossa, kun ei koko aika putoa u-kirjain syliin. Niin ja kyllä se eilisilta meni vielä vähän väliä virtajohtoa "varmistellessa", kun vanha pelko koneen sammumisesta ja latausepävarmuudesta oli liiankin pinnassa. Nyt on tehty jo aamusta asti koneella töitä ilman piuhaa ja varaus näyttää 60%. Tuntuu hyvältä. 

Että niin. Uusi kone on uusi kone. Vaikka kyllä tätä nyt tässä kuukausi jos toinenkin vielä maksellaankin hetken verran. Näillä mennään :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pientä pintaremonttia - DIY keittiökaappien maalaus.

DIY: ikkunalautojen uudistus

DIY - Fanett-pinnatuolin entisöinti